Tulee uusia talvia

Huovasta syntyi Tikrun lisäksi myös raidalliset hansikkaat.

Halusin kokeilla kolmiulotteista pintaa. Ulkoasua suunnitellassani mietin pehostoukkia ja mittarimatoja: mustaa ja vihreää, venyvää ja taas kokoon kutistuvaa.

Aloitin työn tekemällä koetilkun ja mittasin kutistumisprosentin.

Sen perusteella hahmottelin kaavan ja siihen sopivat kutistumisvarat. Selkämystä varten tein piiiiitkän kaavan ja kämmenpuolta varten lyhemmän.

Selkäpuolen kaavan päälle asettelin neljä kerrosta ruskeanharmaata huopaa ja huovutin kevyesti kasaan. Pohjan päälle asettelin vihreästä esihuovasta tehdyt kuviot.

Kun ne oli huovutettu kiinni, taittelin ja ompelin raidat piiloon niin että selkäpuolesta tuli pienemmän kaavan kokoinen.

Kämmenpuolen pinnan leikkasin esihuovasta kaavan mukaan ja huovutin puoliskot kiinni toisiinsa.

Lopulta leikkasin homman puolesta välistä poikki ja jatkoin huovuttamista omaan käteen sopivaksi. Jossain vaiheessa ratkoin auki laskosten ompeleet. Saumat vaativat lopulta vähän yhteen ompelemista pysyäkseen kasassa.

Lopuksi vielä kirjailin vähän yksityiskohtia.

Hanskat valmistuivat vähän sen jälkeen kun hanskakelit loppuivat. Vaan ehkäpä sitten ensi talvena...

Mur!

Huovutuskurssikaverina syntyi tällainen Tikru.

Aluksi oli kasa räikeän värisiä villoja. Koulun karstalaitteella niistä tuli eläväisen tiikerinväristä - varsinkin kun sekaan heitti vähän ruskeaa.

Hahmottelin tiikerin ensin paperille, lisäsin kutistumisvaraa vähän näppituntumalta ja tein tiikerikaavan jämäkästä kuplamuovista.

Mahaan tuli teippisauma ja toiselle jalkaparille oma kaava.

Oranssia villaa kolme kerrosta ristiin rastiin, ja kaavan kohdalta saippuavettä päälle ja huovuttamaan.

Toinen kylki toteutettiin samoin, mahapala vastaavasti valkoisesta villasta. Kun esihuopa pysyi suunnilleen kasassa, kaava paketoitiin villakerrosten väliin. Saumanvaroja ohenneltiin ja taiteltiin kaavan päälle.

Tassujen kohdalla taiteilin mahapuolen valkoiset villat päällimmäisiksi, muualla oranssit.

Hännän pyörittelin erillisestä huopatukosta ja kiinnitin peffaan paikoilleen.

Vähän pitkä, mutta ajattelin pätkäistä lopulliseen pituuteen myöhemmin.

Ja pitihän tiikerin raidat saada. Kun saumaukset pysyivät aloillaan, lisäsin tummanharmaasta esihuovasta leikattuja raitoja ja rapsuttelin ne paikoilleen.

Sitten vain tarmokasta huovutusta. Kun tiikeri alkoi kutistua oikeaan kokoonsa, leikkasin reiän ja kiskoin kaavan pois eläimen sisältä.

Tyhjänä Tikru oli vähän ressukka, mutta alkoi jo saada muotoa. Korvat ompelin tässä vaiheessa mytyiksi pään sivuille.

Vielä vähän huovutusta, sitten kuivatus ja vanhan tyynyn sisuksista Tikrulle täytteet. Ompelin täyttöaukon kiinni ja jatkoin viimeistelyä märkähuovuttamalla, neulalla tökkimällä ja ompelemalla silmät ja varpaat.

Sen sijaan häntää en hennonnut enää leikata. Ei toista saa sillä lailla satuttaa.

Siinä se nyt murisee, lutunen.