sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Koruja kankaasta ja kaljatölkeistä

Kierrätyskorukurssin toinen päivä. Tänään päädyin tekemään kaulakoruja vanhoista kansallispuku- ja pellavakankaista.

Keski-Suomen kaulakoru

Helmapäärmeestä pois leikattu pituus on ommeltu putkeksi ja solmittu villalangalla "helmiksi". Koruun voi kiinnittää esimerkiksi kansallispuvun soljen lisäkoristeeksi.

Runsaudensarvikoru
Tämän korun idea ei suinkaan ole omani, vaan tämä on pitkälti toisinto joskus netissä näkemästäni korusta, jossa tosin oli käytetty vain erivärisiä kangastyynyjä. Nyt en etsimisestä huolimatta valitettavasti löydä blogia, jossa tämän alkuperäisversion näin.

Leikkasin kahdesta kankaasta erikokoisia pyörylöitä. Harsin langan pyörylän reunan ympäri ja kiristin pussukaksi. Sommittelin korun näistä kangastyynyistä, napeista ja pikkusälästä. Kankaat on ommeltu toisiinsa pienin pistoin.

Ketjuna on letitetty pellavalanka, ja se on mielestäni näin isolle korulle liian keveä. Taidan vielä palata alkuperäiseen ajatukseeni ja pujotella ketjunkin täyteen nappeja - tai sitten vaihdan tilalle silkkinauhan tai pitsinpätkän. Saa nähdä.

Tilkkutöiden jälkeen aloin taivutella metallia.

Leikkasin juomatölkistä suikaleita ja taittelin ne pitkittäissuunnassa kolminkerroin. (Taitosta ohjaamaan vedin piikillä viivan - ja pian huomasin, että viivan tulee olla todella hento, jotta metalli ei napsahda sitä pitkin taittaessa poikki.) Napsin leikkureilla nauhan pätkiksi ja taitoin reunat taakse, jolloin sain neliöitä. Neliöihin löin reiät piikillä sekä kirjaimia koristeeksi.

Näin sain kasan kirjainhelmiä, joista pujottelin kaulakorut itselleni, Tytölle ja Pojalle.

Oman koruni helmissä on sikin sokin muiden perheenjäsenten etunimien kirjaimet. Lisäksi käytin toisen kurssilaisen ylijäämämateriaalia - metallisen leivontavuoan reunoista irti leikattuja palasia. Väleissä vihreitä välihelmiä.

Tytön korussa on oma nimi sekä asetonisiirtokuvana alumiinilevylle tehty perhonen (tästä lisää joskus myöhemmin, kiehtova tekniikka!!).

Pojan korussa mukana pronssinvärisiä välihelmiä, jotka nappasin vanhasta, rikkimenneestä rannekorusta.

Loppuun vielä näytteitä muiden kurssilaisten tuotoksista.

Virkattua metallilankaa, jämähelmiä ja pullonkorkkeja:

Vanhoja valokuvia, lukulasin linssejä, lusikoita ja vetoketjuja:

Tietokoneen osia:

lauantai 27. helmikuuta 2010

Kierrätyskoruja

Huopakurssin jatkoksi ilmoittauduin kansalaisopistoon viikonlopun mittaiselle kierrätyskorukurssille.

Kurssi alkoi lämmittelytehtävällä, jossa opettajan tuomista materiaaleista valmistettiin nopea perhosrintakoru.

Liimasin perhoskuvan lujalle pahville, leikkasin irti, kiedoin vartalon ympärille metallilankaa, taivutin siipiä ja ompelin kiinni nauhanpätkään. Lopputulos on herkän militantti ;)

Tämä ei toki ole mikään pysyvä tuotos - perhosen paperipinta vetelee viimeisiään jo yhden päivän jälkeen ja nauhakin rispaantuu.

Sitten varsinaisiin töihin. Omista, naapurin ja opettajan materiaaleista tehtiin erilaisia korva-, rinta- ja kaulakoruja. Omat säkkini sisälsivät lähinnä vanhojen korujen osia ja tilkkuja. Ensimmäiset valmiiksi saamani työt olivatkin vanhojen korujen materiaaleista sekoitettuja:

Kaulakoru


Pyöreät helmet tuntemattomista historian syövereistä, mustat välipalat Anopilta saadusta etnishenkisestä kaulakorusta, johon kuului mm. kaksi reilun viiden sentin mittaista puista kirahvia... :-P

Discohilekorvikset

Ainekset: pariton korvakoru, jomman kumman lapsen päiväkodissa maalaamat hopeiset helmet sekä jo edellä mainittu Anopin atomeiksi purettu aarre.

Lisäksi aloitin parikin tilkkupohjaista työtä, joista lisää myöhemmin...

perjantai 26. helmikuuta 2010

Palikoille pikainen pussi

Poika sai parin muovikassillisen lastin miehen suvussa kiertäneitä legoja. Voi mitä ihania, lapsuudesta tuttuja aarteita! Ritarilinnoja, avaruusaluksia, Technic-legoja, Fabulandeja...

Poika kuunteli hetken minun näistä-minä-tykkäsin-kun-olin-pieni-huokailujani ja totesi lopulta: "Legot kertovat sinun ja isin historian. Ihan niin kuin kivet kertoo jättiläisten tarinan." :D

Kodin palikkakokoelman yhtäkkinen moninkertaistuminen toi mukanaan säilytystila- ja siivousongelman. Onneksi varastosta löytyi viimekesäisten puutarhajuhlien pöytäliinoiksi hankittua Ikean kangasta metrikaupalla.

Yksi iso ympyrä, muutama kapea kaitale reunoiksi ja metrikaupalla saumaa ja siksakkia. Lopuksi nyöri koko komeutta kiertämään.

Pussi lattialle ja palikat päälle. Tässä voi rakennella rauhassa...

...ja kun leikki loppuu, säkin suu suppuun.

Tein pussista tarkoituksella ison, jotta kankaan päällä olisi tilaa myös rakennella. Näin pitkän narun kiristäminen on vähän työlästä, joten saatan lisätä toisen narun ja siihen kiristysreiät vastakkaiselle puolelle säkin reunaa.

Ideaa voi soveltaa myös muihin lattialle leviäviin roippeisiin ja tehdä omat pussukat esim. barbeille, pikkuautoille, petshopeille tai vaikka roolivaatteille - sekä laittaa seinälle naulakon, johon suppuun vedetyt pussit voi ripustaa.

Meidän legolastilla on kuitenkin liikaa painoa - pussi pysyy lattialla tai kaapin pohjalla.

Mutta nyt penkomaan ja rakentelemaan! Jos sarjoista on vuosien varrella hukkunut paloja, täydennysosia voi tilata kotimaisesta, kierrätyshenkisestä Pii Poo -nettikaupasta :)

torstai 25. helmikuuta 2010

Hiihtolomalla

Minäpä se hiihdin ihan oikeasti!

Näissä maisemissa vaeltelun jälkeen maistui tee ja siihen sopiva leivonnainen. Ensimmäinen pala kinkun ja voin kanssa, toinen pormeladilla. Nam.

Kaikkea-kaksi-teeleivät

2 dl kauraleseitä
2 dl sämpyläjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 hyppysellistä suolaa (hihi - noin puoli teelusikallista)
2 porkkanaa raastettuna
2 dl maitoa
2 rkl öljyä
vehnäjauhoja
juustoraastetta

Sekoita leseet, sämpyläjauhot, leivinjauhe ja suola. Kääntele joukkoon porkkanaraaste. Lisää maito ja öljy, sekoita nopeasti. Taikinan kuuluu olla löysää, mutta jos se on ihan mahdotonta litkua, lisää vehnäjauhoja pari ruokalusikallista.

Lusikoi taikina keoiksi leivinpaperille. Pölläytä päälle jauhoja ja taputtele noin sentin paksuisiksi levyiksi. Vedä levy taikinapyörällä paloiksi ja pistele haarukalla. Ripottele päälle juustoraastetta ja paista 225 asteessa 15 minuuttia.

maanantai 22. helmikuuta 2010

Kiitoskakku

Lienee tarpeetonta voivotella, että tänä talvena on paljon lunta. Se on vähä vähältä vallannut meidänkin pihamme niin, että autoilla pihaan ajaminen on jo käynyt hankalaksi. Selkä ei oikein kärsi lumitöiden tekemistä, ja muutama päivä onkin jo mietitty lumilingon hankintaa.

Tänään kuitenkin kuului aidan takaa lupaavaa hurinaa. Naapurin mieshän se siellä järeän lingon kanssa! Tarjoutui raivaamaan meidänkin pihaa, eikä huolinut korvausta vaivoistaan - siispä leivoin kaakun kiitokseksi ja koristelin sen teemaan sopivasti :)

Resepti on muokattu Kodin herkkuleivonnaiset -kirjan Marjan maustekakusta. Sain tähän kulumaan joulusta jääneet luumumarmeladit ja eiliset suklaaganachen jäänteet. Lisäksi vaihdoin pois alkuperäisen ohjeen rusinat. En ole itse koskaan pitänyt leivonnaisiin piilotetuista rusinoista, ja ajattelin että ehkä naapurissakin ilahdutaan enemmän suklaasattumista.

Marjan maustekakku Viiriäisen malliin

1,5 dl kiehuvaa vettä
125 g margariinia
2 rkl pikakahvijauhetta (käytin Nestlén espressoa)
3/4 dl luumumarmeladia (oma lisäys reseptiin)
1,5 dl sokeria
1,5 dl siirappia
2 munaa
3 tl kanelia
0,5 tl neilikkaa
1 tl soodaa
4,5 dl vehnäjauhoja
2-3 rkl rouhittua tummaa suklaata (alkuperäisessä ohjeessa 1 dl korintteja tai 1,5 dl rusinoita)

Koristelu:
0,75 dl kuohukermaa
75 g suklaata (puolet tummaa ja puolet maitosuklaata)
Dr Oetkerin talvikoristerakeita

Voitele ja jauhota kakkuvuoka, noin 2 l.

Pilko margariini kulhoon. Mittaa päälle kahvijauhe ja kiehuva vesi. Sekoita kunnes margariini sulaa. Lisää luumumarmeladi ja sekoita tasaiseksi. Anna jäähtyä.

Erottele valkuaiset keltuaisista. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vaahdota keltuaiset, sokeri ja siirappi toisessa kulhossa. Sekoita vehnäjauhoihin kaneli, neilikka ja sooda sekä suklaa (tai huuhdellut ja kuivatut korintit tai rusinat).

Sekoita keltuais-sokerivaahtoon jauhoseos sekä neste vähän kerrallaan. Kääntele lopuksi joukkoon valkuaisvaahto.

Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteessa noin tunti.

Lämmitä kuorrutteen kerma höyryäväksi ja lisää joukkoon sulatettu suklaa. Anna jäähtyä jähmeäksi jääkaapissa ja levitä veitsellä tai lastalla jäähtyneen kakun päälle. Koristele nonparelleilla tai tomusokerilla.

Huomioita reseptistä:
- Tässä kakussa on Maailman Parhaan Makuinen Taikina. Uskokaa minua, olen tehnyt kattavaa tutkimustyötä :)
- Paistamisen jälkeenkin herkullista, ja kahvin ansiosta (?) ei maistu liian jouluiselle.
- Vaatii aikamoisen määrän kulhoja ja vatkaamista.
- Taikina on varsin löysää, valmis kakku pehmeää ja kuohkeaa ja irtoaa hienosti vuoasta.

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Sydämelliset leivokset


Salainen leivontaystävä -ringissä on meneillään rakkausteemainen leivontakilpailu - tässä minun panokseni kisaan. Sydämet ja suklaa ovat ilmiselviä rakkauden lähettiläitä. Tässä yhdistyy lisäksi monta muutakin rakkauden aihetta: inkivääri, raidat, oranssi väri ja tietysti hyvä seura, jossa leivokset syödään :)

Reseptin idea on ihan omasta päästä. Elementit kaikki itse hiottuja muutamista nettilähteistä ja keittokirjoista soveltaen. Käytin tässä aiemmin tekemääni porkkana-inkiväärimarmeladia, mutta toki mikä tahansa muukin hillo käy.

Suklaiset sydänleivokset
(8 kpl)

kääretorttupohja:
4 munaa
1,5 dl sokeria
3/4 dl vehnäjauhoja
3/4 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 rkl kaakaojauhetta

täyte:
1 dl porkkana-inkiväärimarmeladia
2 dl kuohukermaa
n. 150 g tummaa suklaata

päälle:
vajaa 1 dl porkkana-inkiväärimarmeladia
0,5 dl kuohukermaa
25 g tummaa suklaata
25 g maitosuklaata

koristelu:
kuohukermaa
vaniljakreemijauhetta
suklaalastuja
porkkanaraastetta, sokeria, voita

Sekoita vehnäjauho, perunajauho ja leivinjauhe keskenään. Jaa jauhoseos kahteen osaan ja sekoita toiseen puolikkaaseen kaakaojauhe.

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Jaa vaahto puoliksi, siivilöi toisen puolikkaan sekaan vaalea ja toiseen kaakaolla maustettu jauhoseos.

Lusikoi taikinat pakastepusseihin. Päällystä reunallinen pelti leivinpaperilla ja pursota taikina pitkittäisiksi raidoiksi.

Paista 225 asteessa noin 7 minuuttia.

Kumoa voipaperin päälle ja anna jäähtyä. Irrota leivinpaperi.

Käännä taikinalevyn paistopinta päällepäin (leivinpaperia vasten olleessa pinnassa raidat näkyvät selvemmin). Levitä taikinan päälle kerros porkkanamarmeladia.

Sulata täytteeseen tuleva suklaa. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita siihen suklaasula. Levitä suklaavaahto hillokerroksen päälle, kuitenkin niin että jätät toisesta reunasta muutaman sentin paljaaksi, jottei täyte pursu kääriessä pöydälle.

Kääri levy rullaksi. Älä tee rullasta täysin pyöreää, vaan jätä se hieman litteäksi. Anna rullan levätä kylmässä jonkin aikaa.

Leikkaa rulla terävällä veitsellä kahdeksaksi viipaleeksi. Nosta viipaleet pystyyn leikkuupinta pöytää vasten. Leikkaa jokainen leivos viistoon kahtia.

Käännä toinen puolikas ympäri niin, että saat puolikkaista muodostettua sydämen.

Levitä leivosten päälle kerros marmeladia.

Valmista suklaaganache: sulata kuorrutteeseen tulevat suklaat. Lämmitä kerma höyryäväksi ja sekoita suklaasula kerman joukkoon. Anna jäähtyä sekoitellen, kunnes kuorrute alkaa jähmettyä. Lusikoi suklaakuorrutetta leivosten päälle - varovasti, jottei suklaa valu reunojen päälle. Nosta leivokset jääkaappiin, jotta kuorrute jähmettyy.

Koristele kermavaahtopursotuksin ja suklaalastuin.

Voit myös tehdä koristeeksi karamellisoituja porkkanasuikaleita. Sulata pannulla pieni nokare voita ja lusikallinen sokeria. Raasta porkkanaa karkealla terällä ja tiputtele pannulle. Porkkana kannattaa lisätä pienissä erissä, koska sokeri jäähtyy helposti ja jähmettyy klönteiksi raasteen kylkeen. Nostele sokerilla kuorruttuneet raastesuikaleet lautaselle jäähtymään.

lauantai 20. helmikuuta 2010

Huopaa, osa 4: taskupussi

Taannoisella huovutuskurssilla tein myös tällaisen pussukan.

Valmistustapa oli sama kuin korvahatussa. Villat on huovutettu kuplamuovista tehdyn kaavan päälle. Huopuneesta työstä kaava on napattu pois pussin kylkeen tehdystä reiästä alareunan sijaan. Koristelua varten tein pienen pötkön erivärisistä huopakaitaleista ja hahtuvalangoista.

Muutaman minuutin rullauksen tulos on tässä: sievä pötkylä.

Pötköstä leikkasin ronskisti saksilla viipaleita.

Puikulaviipaleet eivät ole valmista huopaa, vaan hötöä esihuopaa joka tarttuu hyvin kiinni työn pintaan. Painelin kiekot pussukan kylkeen ja jatkoin huovutusta kunnes työ oli valmis.

Kotona jatkoin viimeistelyä kierrätyshengessä. Vanha, pehmeäksi virttynyt t-paita sai luovuttaa kaitaleen kyljestään.

Kiinnitin kaitaleen päihin vetoketjun ja ompelin sisuspussukaksi.

Pujotin t-paitapussin huopapussukan sisään, reunustin suuaukon vinokaitaleella ja ompelin koko paketin kasaan.

Viimeistelin käsin ommelluilla tikkauksilla ja huovuttamalla pötkönviipaleesta vetskarin vetimeen pienen läpyskän.

Tällainen siitä tuli:

Taskupussin taakse tulee vielä iso hakaneula, niin että sen voi kiinnittää takin kylkeen. Taskupussiin voi sujauttaa vetoketjun taa turvaan lompakon ja puhelimen silloin, kun muu omaisuus keikkuu läppärirepussa selässä.

torstai 18. helmikuuta 2010

Antipaasto

On se aika vuodesta, kun kunnon ihmisen kuuluisi syödä kaalia ja laihaa lientä, jättää kaikki kiva tekemättä ja ripotella päälleen tuhkaa.

Meillä korkattiin tällainen.

Ruokakin oli paastonvastaista. Olenkohan koskaan tehnyt mitään näin tukevaa?

Kuolemansyntilasagne

Jauhelihakastike syntyi ahtamalla kasariin suunnilleen tässä järjestyksessä:
2 sipulia silputtuna
800 g sika-nautaa
2 tölkkiä tomaattimurskaa
pari tl pestoa
merisuolaa, mustapippuria, timjamia ja oreganoa
1 pkt valkosipuli-yrtti -tuorejuustoa (Philadelphia)
kunnon töräys tomaattipyreetä tuubista
pari dl mustia oliiveja silputtuna

Vuokaan ladoin kastikkeen kanssa kerroksittain

15 lasagnelevyä
rasiallinen tuoreita kirsikkatomaatteja paloiteltuna
300 g gybna baida -juustoa (arabialainen vastine fetalle) murustettuna
noin 200g juustoraastetta

Päällimmäisten levyjen päälle pelkästään tomaatteja ja juustoja, sekä 2 dl purkillinen kevyt(hah!)ruokakermaa.

(En tykkää tehdä lasagneen jauhoisia maitokastikkeita, kerman lorottelu on huomattavasti yksinkertaisempaa ja tulos herkullisempi.)

200 astetta uunissa, reilu puoli tuntia.

Jaa miksi tällaiset pidot? Ei mitään syytä. Arkkipiispan vaali? Peetun mitali? Tavallisen toimiva torstaipäivä?

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Arvontoja

Ei, minulla ei valitettavasti ole mitään arvottavaa ;)

Mutta vinkkaanpa parista käynnissä olevasta mahdollisuudesta voittaa jotain pientä ja mukavaa:

Suklaamarenki arpoo ihanaa itsetehtyä.


Voi että minä kadehdin ihmisiä jotka osaavat virkata. Minä sain koulussa aikaiseksi patalappujen sijaan hienon kokoelman kaarevia "My Little Ponyn kauluksia". Tämä taito pitää kyllä opetella.

Sunnuntailla on käynnissä leivonta-arpajaiset. Ideana on puffata Leivontamix-jauheita, joista en nyt ole niin kovin innoissani - palkinnossa mukana oleva pirtsakka purkki kiehtoo enemmän:


Vastasin kilpailun kysymykseen, että haluaisin leipoa suolaisia muffinsseja, ja se kyllä pitää paikkansa. Höystäisin Yrtti-Tomaattimixiä vaikkapa oliiveilla, aurinkokuivatuilla tomaateilla ja kinkulla. Nam.

Toinen tarkoitus, jota varten kaapissa on valmista muffinssimixiä, on gluteeniton leivonta. Suvussa kun on ruokavaliorajoitteita jonkin verran ja tuosta saa helposti tuoretta hyvää pöytään. Gluteenittomia sekoituksia ei Sunnuntailla valitettavasti ole.

Kerran tuli myös kokeiltua Sunnuntain pinaattilettu-mixiä. Njoo, ihan jees varsinkin savulohitäytteen kanssa, mutta kyllä kaupan letut ovat parempia.