Talviruokaa

Perhe sai tukevaa sapuskaa.

Vuoan pohjalla kerros tomaattista jauhelihakastiketta, päälle pursoteltu perunamuusia (pussista, joukossa 1 kananmuna). Tulipa harjoiteltua pursottamista :)

Uunissa 200 asteessa kunnes pinta ruskistuu.

Ohessa tarjottiin hedelmäistä salaattia, johon oli monenlaisen vihreän lisäksi pilkottu kurkkua, paprikaa, päärynää sekä uutta tuttavuutta granaattiomenaa. Höysteenä kastike saksanpähkinäetikasta, oliiviöljystä, sitruunamelissasta ja persiljasta.

Piparpullia

Poika halusi leipoa samanlaista pipari-pullaa kuin ope ennen joulua. Niinpä ylijääneitä piparitaikinoita paineltiin pullien päälle

ja kieriteltiin korvapuusteihin.

Piparin maku on yllättävän mieto.

Suurin osa pullista pääsi suoraan pakkaseen. Onpa ainakin lapsille välipalatarpeita.

Nappia ja nauhaa

Lahjoitin kaverille ylijäämäkankaita ja sain vaihtarina ihanan pikkupaketin:

Nauhoja, tarranauhaa, nappeja ja perhonen (jolle saattaa olla jo juoni mielessä... ja ehkä siihen kävisi tuo kukkanauhakin, hmm...)

Tähän samaan postaukseen sopii jouluntienoolta esittelemättä jäänyt lautanauha. Olen joskus saanut Tädiltä vanhat vaneriset laudat ja nyt muistuttelin mieleen kuinka niitä oikein käytettiinkään.

Jouluhenkiset nauhat pääsivät koristamaan ystävien kortteja. Tyttö auttoi tekstien kanssa.

Seuraavaan nauhaan olisi jo idea valmiina ja loimetkin vedettynä, mutta ensimmäinen kokeilu ei näyttänyt ollenkaan samalta kuin suunnitelmakuvassa eikä innostuksenpuuska silloin riittänyt selvittämään, missä menin vikaan. Mutta nauha-asiaa siis ehkä luvassa joskus jatkossa.

Nuoret taiteilijat

Tyttö toi kotiin kuivumisajan takia hieman myöhästyneen Äidin ja Isän joululahjan:

Ihanat värit ja tunnelma! Tämä saa kehykset ja kunniapaikan.

Nyt eteisen parhaalla paikalla istuu Pojan muutaman vuoden takainen mestariteos-jänis:

Pikajuna piparista

Napapiirin juna puksutti halki tv-tason.

Se veti perässään hiiliä,

lahjapaketteja värikkäässä vaunussaan

ja ison kuorman tukkipuita.

Matkalla juna pysähtyi sikafarmarin ja hänen vaimonsa luona.

Muori toivotti kävijät tervetulleiksi kotiinsa lepäämään, ennen kuin he taas jatkoivat matkaansa kohti pohjoista.

Mutta voi! Loppiaisen rosvot iskivät junan kimppuun. Hävitys oli melkoinen...

Roskat piiloon

Meidän "keittiöremonttimme" etenee hiljalleen painovoiman avustuksella. 25 vuotta paikallaan olleet ovet jäävät yksi kerrallaan avatessa käteen kun saranat pettävät, mutta vielä emme ole innostuneet uusimaan kokonaisuutta. Onpahan enemmän avohyllyjä... ;)

Roskis olisi kuitekin kivempi säilyttää ovellisessa kaapissa. Roskakaappiin onkin välillä jo vaihdettu saranoita, mutta ovi on sen verran kovalla kulutuksella etteivät ne kestä.

Niinpä sain vihdoin aikaiseksi napata pätkän tukevaa jämäkangasta ja surauttaa siitä verhon roskiskaapin eteen joulun kunniaksi.

Kaapista löytyi vielä täsmälleen oikean mittainen pätkä Mummun jäämistöstä minulle päätynyttä pitsiä.

On se hieno. Ainakin hetken aikaa.

Joulun pallot

Yksi joululahja oli näin makea.

Kakkupalleroita, pohjamassassa murennettua valmiskakkupohjaa ja mariekeksejä + maustamatonta tuorejuustoa. Mausteena
- kaakaojauhetta ja piparminttuaromia
- omenasosetta ja manteliaromia
- lakritsikastiketta.


Minttusuklaissa päällä tumma suklaa. Koristelua varten sekoitin vielä vähän sulaan valkosuklaaseen piparminttua sekä tuubista vihreää koristelutahnaa, tarkoituksena sulattaa ja valuttaa raitoja pallojen päälle. No jotain tuossa yhdistelmässä oli sellaista, ettei massa sulanut, vaan jäi muovailuvahan oloiseksi... Pyörittelin sitten tuommoiset koristeet.

Omenapalloissa oli hempeä valkosuklaakuorrutus ja sydänkoristelu

ja salmiakkipallot kuorrutin maitosuklaalla, päällä turkinpippurirouhetta ja sinisiä kimallerakeita.

Kaikki pallot onnistuivat varsin hyvin, ja suosikkimaut vaihtelivat seurueessa tarjottimne laidasta toiseen.

Lahjoja lapsilta

Tänä vuonna annettiin ehkä vähän tavallista vähemmän itsetehtyjä joululahjoja - tai ehkä se vain tuntui siltä, kun nykyään tulee joka tapauksessa askarreltua niin paljon? Pariin pakettiin sujahti kynttilöitä tai emalikoru, johonkin sherryluumuja tai pihlajahyytelöä.

Lisäksi lasten kanssa puuhattiin muutama pehmoinen lahja.

Tytön ensimmäinen virkkaustyö oli patalappu isoäidin neliön mallin mukaan. Ompelin taustalle topatun kankaan, jotta kummitädin näpit eivät pala. Pakettiin käärittiin lisäksi päiväkodin joulumyyjäisistä ostettu leivinliina. Tyttö kirjoitti muutama vuosi sitten pipariohjeen painoseulaa varten - näköjään seula on edelleen hyvässä käytössä :)

Muut kummit ja isoisät saivat saunasaippuat, joiden päälle huovutimme villaisen "pesusienen". Helppo huovuttaa, kun saippua tulee suoraan työn sisältä - ja käytettäessä sieni kutistuu saippuan mukana.

Pörrövalkeaa

Blogin 1-vuotissynttäriarvonnan voittanut Anonyymi löytyi työpaikalta.

Voittajalle matkasi nippu villalangasta virkattuja tähtiä/lumihiutaleita, kumpina noita sitten haluaakin pitää.

Ei ainakaan ole kahta samanlaista! Aloin tehdä näitä joidenkin netistä löytämieni mallien mukaan, mutta en millään malttanut noudattaa ohjeita edes ensimmäisen palasen loppuun saakka :)

(Ja koittakaapa ottaa pienellä taskukameralla tarkkaa kuvaa tämmöisistä pörröistä joulukuun luonnon"valossa"...)

Pidempi poro

Poika kaivoi kaapista yhdeksän vuotta sitten neulomani vauvavillapaidan.

"Äiti, tämä mahtuisi minulle vielä mutta se on vähän lyhyt"
Alkuperäisiä lankoja oli vielä jäljellä, niin että poropaidalle syntyi jouluksi jatkoa.

Ja hyvältä näytti Pojan päällä. Taisi tulla paidalle joulunpyhinä enemmän käyttöä kuin molempien lasten vauva-aikana yhteensä :)

Kiitoksia tontuille

Joulun aika onkin ollut varsin vauhdikasta. Päivitysruuhkan purkaminen alkakoon isolla kiitoksella lahjasäkin sisällöstä :)

Paketeista löytyi paljon keittiöaiheista - tässä kaikki kasattuna yhteen kuvaan. Mausteita, koristelutarpeita, muffinipelti ja Myy-tiskirätti... Kattilavahti-kissa, hillopurkkilusikoita, serviettipaketteja...

ja kummitytöltä hieno mosaiikkikoristeltu kynttiläpurkki!