perjantai 10. syyskuuta 2010

Happamista makeaa

Kuten omenat, myös pihlajat tuntuvat elävän kahden vuoden syklissä. Viime vuonna ei kummassakaan ollut satoa, tänä vuonna puut notkuvat.

Niinpä päätin kokeilla hyytelön tekoa. Inspiraatiota hain täältä ja täältä.

Pihlajanmarja-omenahyytelö, pieni erä

5 dl pihlajanmarjoja
reilu 5 dl omenalohkoja kuorineen ja siemenkotineen, mielellään hieman raakoja
2,5 dl vettä
noin 3,5 dl hillosokeria
4 cl konjakkia (vähempikin riittää)

Perkaa pihlajanmarjat ja pakasta ne ainakin vuorokaudeksi. Laita marjat ja omenalohkot kattilaan ja kaada vesi päälle. Keitä (sekoittamatta), kunnes omenat pehmenevät. Valuta mehu siivilän läpi. (Tässä kohti liemi oli samean kellervää ja meinasin jo kaivaa elintarvikevärit esiin, mutta ei tarvinnutkaan.)

Mittaa mehun määrä (minulla noin 4 dl). Lisää joukkoon hillosokeria hieman vähemmän kuin mehun määrä. Keitä hiljalleen noin 10 minuuttia. Kokeile liemen hyytymistä tipauttamalla sitä lautaselle - jos mehu hyytyy eikä pisara valu kallistettaessa, lopeta keittäminen jottei hyytelön pektiini hajoa. Ota kattila pois liedeltä ja kaada joukkoon konjakki.

Kuori mahdollinen vaahto pois ja kaada hyytelö pieniin, desinfioituihin tölkkeihin. Kuten aina säilönnässä, purkit on hyvä täyttää piripintaan.

3 kommenttia:

Tiia kirjoitti...

Juu, saat laittaa mut listalle, jos mä saan laittaa sut. :)

Tätä reseptiä taidan lainata, sain anoppilasta eilen pari ämpärillistä omppuja ja kotipihan pihlajasta poimin tänään esikoisen kanssa marjoja. En ole koskaan tehnyt pihlajanmarjoista mitään, tänä syksynä ajattelin uskaltautua siihen puuhaan!

Viiriäinen kirjoitti...

En minäkään ollut pihlajista ennen mitään saanut tehtyä. Seuraavaksi käännän katseen ruusunmarjoihin... Tulisko niistä jotain syötävää?

Linkitä toki :)

Tiia kirjoitti...

Oi, tulisi! Mä olisin tehnyt ruusunmarjasosetta, jos mun kurtturuusupensaani olisi tänä vuonna tehnyt kiulukoita. Viime vuonna oli hirveästi, mutta silloin ei tullut tehtyä..