maanantai 30. marraskuuta 2009

Joulukalenteri jättikoossa

Kodin kaapit saivat jouluisen numeroinnin. Huomisesta jouluun asti siivotaan joka päivä yksi komero. Luukkujen takaa paljastuu taatusti hurjia yllätyksiä :)

Porkkanainen vuokaleipä

Elämäni ensimmäinen vuokaleipä!


Ostin tarjouksesta ämpärillisen porkkanoita, pilkoin ja esikeitin pakkaseen. Reseptin "porkkanasilppu" on tätä satsia, yleiskoneella silputtuna. Yhtä hyvin voi toki käyttää raastetta tai sosetta. Tykkään itse leivästä jossa on sattumia, siksi ei haitannut että porkkanatkin olivat hieman isompina palasina.


Porkkanaleipä

2,5 dl maitoa
2,5 dl porkkanasilppua
1,5 rkl siirappia
1 tl suolaa
1 dl kauraleseitä
1 pss kuivahiivaa
3 dl sämpyläjauhoja
3 dl vehnäjauhoja
0,5 dl öljyä

Lämmitä maito reilusti kädenlämpöiseksi. Sekoita joukkoon porkkana, siirappi, suola ja kauraleseet. Sekoita hiiva sämpyläjauhoihin ja lisää vähän kerrallaan taikinaan. Täydennä vehnäjauhoilla kunnes taikina on sopivaa, lisää lopuksi öljy.

Kohota lämpimässä vajaa tunti. Vaivaa pötköksi ja aseta pitkulaiseen, voideltuun vuokaan. Kohota vielä, voitele siirappivedellä ja paista 200 asteessa reilut puoli tuntia.

Leipäni jäi keskeltä hieman tahmeaksi. Samantyyppisellä reseptillä leivotut sämpylät ovat helposti kuivakoita ja kovia, tämä oli ihanan mehevää :)

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Adventti-illan tonnikalapiirakka

Tällaista herkkua syötiin meillä iltapalaksi. Maistui koko perheelle :)

Teen aika usein iltaruoaksi suolaisia piirakoita. Niihin on kätevä piilottaa purkinpohjia jääkaapista, kuten heräteostoksena hankitut ei-niin-herkulliset sitruunaoliivit. Kokeilin eka kertaa piirakassa Pirkan curry-maustettua tonnikalaa.


Yhdessä oliivissa oli vielä kanta jäljellä, se pääsi piirakkaa koristamaan :)

Perusohjeeni piirakkapohjaan:
100 g voita tai margariinia
2 dl vehnäjauhoja
loraus kylmää vettä

Nypi jauhot ja pehmeä margariini sekaisin, lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Anna taikinan levätä hetki jääkaapissa ja painele se sitten voidellun piirasvuoan pohjalle. Taikinamäärä on vähän hintsu. Jos tykkäät paksusta pohjasta tai vuoka on reilunkokoinen, ainemääriä kannattaa kasvattaa.

Tällä kertaa täytteeseen meni:
3 purkkia tonnikalaa currykastikkeessa
1 dl oliiveja sitruunatäytteellä
1,5 dl kevyt-ruokakermaa
2 munaa
3,5 dl Oltermanni-raastetta
suolaa ja valkopippuria

Hienonna oliivit ja pienennä suurimpia tonnikalanpaloja. Sekoita täytteen aineet ja kaada pohjan päälle vuokaan.

Paista 225 asteessa noin 30 minuuttia.



Huomioita reseptistä:
- Curry-tonnikala toimi todella mainiosti. Teen tätä varmasti toistekin.
- Oliiveja voisi olla vaikka tuplamäärä. Ne olivat kivoja sattumia.
- Juustoraastetta olisi riittänyt pienempikin määrä, ja esimerkiksi Emmental tai muu väkevämpi juusto sopisi toki paremmin.
- Ensi kerralla lisään täytteeseen lorauksen sitruunamehua tuomaan pirteyttä.
- Herkkua hyvän teen kanssa :)

Pikainen ruukkuprojekti


Tytär sai yllättäen kutsun naapurien kultahääpäiville. Parin tunnin varoitusajalla väkersimme yhdessä kukkatervehdyksen ja samalla toisen tuliaisiksi sukulaisperheelle.



Vanhat kukkaruukut saivat uuden värin kultaspraylla. Koristeet ovat aiemmin tekemiäni paperimassasydämiä, jotka maalattiin ja kiinnitettiin ruukun kylkeen kuumaliimalla.

Adventin kunniaksi ruukkuihin sujautettiin pienet joulutähdet.

Tässä paketit valmiina lähtöön :) Onnea kultahääparille!

perjantai 27. marraskuuta 2009

Sitrus-hunajasaippua


Joulun alla tulee aina tarvetta pienille lahjoille ja muistamisille. Itsetehdyt saippuat sopivat siihen loistavasti. Ne ovat henkilökohtaisia ja kauniita, mutta kuluvat käytössä pois :)

Lisäksi saippuan teko on nopeaa ja helppoa, ja onnistuu hyvin lasten kanssa.
- Pilko saippuamassa (tavallinen voiveitsikin pystyy siihen mainiosti) ja sulata se vesihauteessa tai pienissä pätkissä mikrossa kuumentaen. Älä keitä.
- Lisää sulaan massaan varovasti tuoksua ja väriä.
- Kaada muottiin, kuori mahdollinen vaahto ja ilmakuplat pois ja anna jäähtyä. Saippuat voi irrottaa muotista jo parin tunnin kuluttua.
- Ennen sellofaaniin käärimistä kannattaa antaa valmiiden saippuoiden kuivua yön yli.

Olen muinoin ostanut Sinooperista saippuantekopaketin, jossa oli mukana saippuamassan lisäksi kosmetiikkavärejä ja eteerisiä tuoksuöljyjä. Öljy- ja väritipat olivat sen verran riittoisia, että niistä riitti vielä toiseen ja kolmanteenkin massasatsiin. Lisäksi olen tehnyt jalkakylpysuolaa lisäämällä väriä ja tuoksua merisuolakiteisiin.


Tällä kertaa saippua sai sekaansa tujauksen hunajaa (pari teelusikallista noin puoleen litraan massaa) sekä sitruksentuoksuista litsea cubeba -tuoksuöljyä. Lisäsin myös pari tippaa oranssia kosmetiikkaväriä sävyä syventämään, mutta se ei ole välttämätöntä - jo pelkkä hunaja teki massasta kauniin keltaista.

Värjäämätönkin massa on kaunista, jos saippuaan upottaa koristeita. Meidän saippuoissa on käytetty esimerkiksi muovikukkia ja -lehtiä, sormuksia, helmiä, muovitimantteja, pääsiäismunista saatuja lelufiguureja sekä muovitorakoita :) Muotiksi käy mikä tahansa suorareunainen tai ylöspäin levenevä astia. Ison "kilosaippuan" voi valaa vaikka maitotölkkiin ja viipaloida annospaloiksi.

Tällä kertaa käytin kirppikseltä hankkimiani leivosvuokia. Muotti osoittautui oikein mainioksi. Saippuat irtosivat siitä hyvin ja koko on mukavasti käteen sopiva. Kauniiden aaltoreunojen lisäksi muotti jäljensi saippuaan kukkakuvioita sekä tekstin "Made in France" - mikäs sen elegantimpaa kuin ranskalainen saippua :D

Helmiä ja kukkasia

Tytär on viime aikoina innostunut valmistamaan kavereilleen itsetehtyjä synttärilahjoja. Pakettiin on kääritty esimerkiksi pikkuleipiä. Tällä kertaa 8 vuotta täyttänyt päivänsankari sai kaulakorun sekä purkillisen vaaleanpunaisia pikkuhelmiä omiin pujotteluihin :)

Lahja ja kortti olivat Tyttären itse ideoimia ja toteuttamia (mitä nyt äiti auttoi muutaman solmun kanssa).

torstai 26. marraskuuta 2009

Tervetuloa

Olen jo jonkin aikaa kurkkinut muiden ihania kakkublogeja, leivontablogeja, käsityöblogeja... ja tästä se nyt sitten lähtee minullakin. Luvassa on monenlaista - ainakin kokkailua, käsityötä ja lapsiperheen arkea.

Suurin syy blogin viivyttelyyn näinkin kauan on valokuvaus. Ihailen suuresti ihmisiä, jotka saavat leipomuksensa ja askartelunsa ja pihan pikkutaimet näyttämään kuvissa upeilta. Minä en valitettavasti kuulu heihin.

Sen sijaan kuulun niihin ihmisiin, jotka innostuvat elämää suuremmalla antaumuksella jostain asiasta ja ensi viikolla sitten seuraavasta. Näitä innostuksia on tarkoitus kanavoida tästä lähin blogiin.

Pysyvästi sydäntä lähellä ovat leivonta, suomalainen kansanperinne, luonnon- ja kierrätysmateriaalien käyttö sekä lasten kanssa yhdessä tekeminen. Onnekseni pikkuviiriäiset, Tytär ja Poika, ovat välillä äitiäkin innokkaampia :)


Tervetulokukkasen on päiväkodissa taiteillut Poika!