perjantai 13. kesäkuuta 2014

Lautanauhaharjoituksia

Solmeilukurssilla pääsin myös verestämään lautanauhataitoja.


Lautanauha on vähän sukua pirtanauhalle - loimilangat pujotellaan rei'istä, pingotetaan kireälle ja kudotaan nauhaa erillisellä kuteella. Uusia viriöitä ei kuitenkaan tehdä pirtaa nostamalla ja laskemalla, vaan pyörittämällä levyjä eli lautoja, joiden kulmarei'istä loimilangat kulkevat.

Nauhan pintaan vaikuttavat paitsi loimilankojen värit ja pujottelujärjestys, myös se mistä suunnasta ne on kunkin laudan läpi laitettu ja mihin suuntaan lautoja pyöritetään.

Tekniikka on pirtanauhaa vanhempi, jo rautakautinen. Lautanauhojen maailmaan liittyy hirmuisen paljon kaikkea kiehtovaa - ja olen jo hieman liikaa siihen tutustunut että osaisin näitä omia nauhojani kovinkaan hienoina pitää...

Koepalan reunat menivät vähän vinksin vonksin.

Lautanauhasta syntyi kuitenkin uusi hihna vanhaan laukkuun.


Nauhan kuviointia voi muunnella pyörittelemällä lautoja ryhmittäin eri suuntiin. Ensikokeilu tätä tekniikkaa tuotti samasta loimesta monta eri kuviota...

...ja lopputuloksena nauhan, joka on vähän liian paksu ja leveä ja lyhyt ja räikeän värinen käytettäväksi yhtään mihinkään.

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Rokkikonna

Roolipukukurssin lämmittelyharjoituksena syntyi sammakkomainen tulkinta elähtäneestä rokkikukosta.

Jukka Itkonen: Sammakko

Syvällisin jengissä,
sammakko,
on hengissä ja voi hyvin
järven pohjimmaisena,
näkinkengän vuokralaisena.

Sen elämä on iisiä.
Se laatii rokkibiisiä,
jonka levylle voi kurnuttaa,
keväällä
kun rintaa jurnuttaa.

Pahin riesa sammakon mielestä
on keväällä satakielestä:
silloin vaikka millä hinnalla
on sammakon oltava pinnalla.

Kaivautuen lietteeseen
sammakko turvautuu mietteeseen:
- Satakielen laulu ei kuulosta hyvältä.
Se ei lähde tarpeeksi syvältä.

Tarkoitus oli oikeastaan suunnitella puvustusta lapselle, mutta... no, ehkä seuraava tuotos on lapsenomaisempi...

Toisena lämmittelyharjoituksena kierrätysteemaan liittyen syntyi idea Ranta Recycle -mallistosta. Mitä voi tehdä huomioliivistä, villasukasta ja pyyhkeestä?

Olipa kiva taas kerran huomata, miten hienoja ideoita syntyy pienessäkin ajassa, kun on inspiroivaa materiaalia ja riittävän napakka tehtävänanto, jonka rajoissa mielikuvitus saa poukkoilla!