lauantai 31. maaliskuuta 2012

Kiltisti kevätmessuilla

Helsingin keväisille messuille oli koottu niin piha-, mökki- kuin sisustusjuttujakin. Vaarallinen paikka siis - ja sitä huomionarvoisempaa, että selvisin ulos Messukeskuksesta ilman ostoksia. Onneksi messuilta löytyi myös maksuttomia mukavia juttuja.



Kotimaisten kukkasten tiskillä sai sitoa ilmaiseksi itselleen keväisen kukkakimpun. Pajunkissoja, tulppaaneja ja nupullaan olevia narsisseja. Tässä kuvassa narsissit ovat vielä tiukasti supussa, mutta tänään ne jo helottivat kahvipöydän koristuksina.

Husqvarnan työpajapisteessä pääsi kokeilemaan koruompeleita ja tekemään puikkokotelon - no minä ajattelin tästä ennemmin penaalia tai jotain vastaavaa. Nappi pitää vielä kiinnittää.

 Lähikuvaa ompeleista. Hienojahan nuo ovat, mutta vähän liian automatisoitu fiilis uudesta hienosta koneesta jäi. Kyllä minä haluan itse paininjalkani vivusta laskea.

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Ehkä maailman paras mekko

Tikkurilan kierrätyskeskus kun tyhjensi tilojaan muuton edeltä, sieltä minä kannoin kotiin kassillisen miesten solmioita ihan ilmaiseksi. Ja tällaista niistä syntyi.



Ensin pesin solmiot hennosti huljutellen käsipesuaineella, vähän tarmokkaammin huuhteluaineella ja lopuksi vielä reilusti rutistellen BioLuvililla kun ei se pinttynyt tupakanhaju miedommilla aineilla lähtenyt. Pari krakaa ei selvinnyt käsittelystä, mutta onneksi oli varaa myös hukkakappaleisiin.


Pestyt ja kuivatut solmiot ratkoin takaa auki ja silitin. Mekon voisi yhtä hyvin koota avaamattomista solmioista mutta niitä tarvitsisi sitten tuplasti enemmän ja lopputulos olisi aika jämäkkä.



Sitten sommittelin väreistä ja kuvioista silmää miellyttävän kokonaisuuden. Surautin "helmaosat" toisiinsa kiinni ja sovittelin leveyttä kropan ympärille. Riittävän leveä mekko (noin kokoa 42) vaati 16 solmiota.


Sitten seurasi räätälöintivaihe. Ompelin mekkoa vähä vähältä korkeammalle, mallailin etu- ja takaosia ja sivusaumoja suoriksi sekä kokeilin erilaisia olkainvaihtoehtoja. Solmioista tuli aika luontevasti kropan muotoja myötäilevä yläosakin, vähän piti ottaa sisään sieltä täältä. Vinoon leikatut solmiot joustivat sen verran, että mitään vetskareita tai muita ei tarvittu.


Alavaroihin ei tietysti ollut mitään kaavaa.Äiti harsi kaula-aukon ja kädenteiden reunaviivat lähes valmiiseen mekkoon. Minä lätkäisin siihen vuorikankaan palan päälle, erikseen etu- ja takapuolelle, ja neulasin kiinni. Ompelin harsittua viivaa pitkin, leikkasin ylimääräiset pois ja taitoin alavarat sisäpuolelle normaalisti. Mekon sisällä ompelin sitten niiden sivu- ja olkasaumat käsin, ja kiinnitin palat sieltä täältä mekon saumoihin (niitähän riitti).



Ihan viime hetken ideana rypytin päälli- ja vuorikankaan väliin röyhelöä vuorikankaasta, se ryhdisti mekkoa kummasti.


Kuoseissa löytyy - edessä Enso-Gutzeittia, takana Smirnoffia :)

 
Helmassa on sahalaita, joka rimmaa kivasti kahvipussikäsilaukun kanssa.

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Pyhän Patrickin päärynämuffinit

Ulkomaisia leivontablogeja seuraava ei voi välttyä siltä tiedolta, että Suomeen on rantautumassa jälleen uusi tuontijuhlapäivä. Viiriäinen on eturintamassa juhlistamassa pyhän Patrickin päivää.

Käsitykseni mukaan juhlintaan kuuluvat kolmiapilat, irlantilaisten suuteleminen, leprechaun-taruhahmot sateenkaarineen ja kultapatoineen, oluen yletön juominen sekä ylipäänsä kaikki vihreä.

Esimerkiksi muffinit. Makuna raikas päärynä, päällä sokerista vaahtokarkkitahnaa ja koristeena niin vihreää kuin vähän leprechauninkultaa.


...eikä se vihreä tietenkään siihen jäänyt :)

Päärynämuffinit


reilu 100 g margariinia
1½ dl sokeria
1½ kananmunaa
2½ dl vehnäjauhoja
3/4 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
3/4 dl maustamatonta jogurttia
2 pienehköä ylikypsää päärynää
(1 tl vihreää Wiltonin pastaväriä)

kuorrutus:
reilu 1 dl marshmallow fluffia
1 valkuainen
reilu 1 dl sokeria
loraus vettä
ripaus suolaa
loraus sitruunamehua (tai etikkaa)

Kuori ja raasta päärynät. Vaahdota margariini ja sokeri. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Lisää taikinaan vuorotellen jauhoseosta ja jugurttia. Lisää lopuksi päärynäraaste (ja väri, se kannattaa liuottaa päärynäraasteeseen ensin - muuten sekoittaminen on työlästä).

Annostele muffinivuokiin. Paista 200 asteessa reilut 20 minuuttia ja anna jäähtyä.

Yhdistä kuorrutuksen aineet sitruunamehua lukuunottamatta kulhossa ja vatkaa vesihauteen päällä ilmavaksi. Ota pois veden päältä ja jatka vatkaamista kunnes kuorrute jähmettyy - lisää loppuvaiheessa sitruunamehu. Levitä jäähtyneiden muffinien päälle.

Huomioita reseptistä:
- herkullisia, hyvä tapa tuhota pöydälle unohtuneet päärynät.
- kuorrutteesta en saanut pursotettavaa, ja se levisi tasaiseksi muffinin päälle mutta jähmettyi sitten eikä valunut.

Lohiburger


Olen näköjään turhaan pelännyt kalapihvien tekoa. Nämä olivat nopeita, helppoja ja herkullisia. Eivät edes yrittäneet hajota pannulla.

Lohihampurilaiset



Lohimureke:
1 lohifilee (noin 1 kg)
2 kananmunaa
1 dl korppujauhetta
2,5 dl ruokakermaa
½ rkl suolaa
1 tl sitruunapippuria
tilliä

Kuutioi lohi ja hienonna monitoimikoneessa. Sekoita sen joukkoon muut mureketaikinan ainekset ja anna levähtää jääkaapissa. Paista lettupannulla keskilämmössä pihveiksi.

Hampurilaisiin lisäksi:
bagelsämpylöitä
hampurilaiskastiketta ja limechutneyta tuubista
punaista paprikaa
mangoa kuutioina
(ja jääsalaattia, mutta se taisi unohtua kaupan kassalle)

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Juonia ja punontaa

Tämän kevään Uusi Tekniikka oli punonta, tarkemmin sanottuna kierrätyspunonta. Kurssia Tuusulan opistossa veti lempparini Kati Nuijanmaa (aiemman huovutuskurssin saavutuksia täällä, täällä ja täällä).


Joku ystävällinen sielu oli pannut kahvipusseja sivuun toimiston kahvihuoneella - nyt ne pääsivät hyvään käyttöön.


Ennen kurssia kotona leikattiin ja ommeltiin ja taiteltiin ja silitettiin juhlamokka-pussit kapeiksi suikaleiksi.


Niistä syntyi perinteisellä palttinalla ja tuohivasutekniikalla iltalaukku tulevia hyvin Jänniä Rientoja varten.

 Kiinnittimenä kierrätyshenkeen sopivasti pätkä pyörän sisäkumia.

Laukun lisäksi tein vanhoista villapaidoista tuulimyllytekniikalla pannunalusen. Tämä meni kiitokseksi Äidille, joka auttoi kasaamaan Jänniin Rientoihin varsin jännän mekon...


Ja lopuksi vielä kokeilin heksagonipunontaa ja tuotin tämmöisen hentoisen pahvikorin. Se pitäisi dipata erikeeperiin tai suihkutella jollain lakalla niin että siinä uskaltaisi jotain pitääkin.


Ajattelinpa että kerrankin tuli semmoinen kurssi että sieltä ei tule kuskattua älytöntä määrää uutta materaalia varastoon. Noh. Niinpä vain yhdellä kurssitoverilla oli mukana valtava säkillinen ylijäämäkengännauhoja. Lyhyitä pyöreitä harmaita, ruskeita, mustia ja keltaisia. Niitä olisi nyt seuraavia punoksia varten varastossa... Samoin yhdeltä tutulta sain lahjoituksena kauniinvärisiä rottinkeja, nekään eivät vielä päässeet käyttöön. Ja vielä kahvipussejakin tuli napattua opistolta mukaan...

Kotiin kannettua

UFFin tasarahapäivät ja Kierrätyskeskus ilmaisosastoineen - siinä tämänkertaisen ostoskierroksen kohteet.


Kuvassa on vain osa koko saaliista. Tästä valitettavasti puuttuu myös päivän kirkkain tähti: sähkönsininen röyhelöinen satiini-iltapuku, joka odotti noutajaansa Kierrätyskeskuksessa! Mauton ja liian pieni minulle - mutta uskon siitä olevan iloa teatterin puvustolla.

Omaan käyttöön päätyy sen sijaan tämä kaunissävyinen huivi, 1e

Kierrätysmateriaaleista punottu hiuskoriste 5e, samaan sävyyn sopiva kaulakoru muutamalla sentillä sekä kolme metriä ihanaa samettia 8e.

Kiehtovan värinen liivi muutamalla eurolla, ja ilmaispuolelta valmiiksi vekattu kangas - ilmeisesti verho, mutta minä näen siinä hameen :)

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Pojalle possu

Pojan nimipäivien kunniaksi leivottiin kakkua. "Porkkanakakkua! Ei kun juustokakkua!" - onneksi nämä kaksi oli suht helppo yhdistää.



Pohjaksi tehtiin porkkanakakku suunnilleen tällä reseptillä, ainesmäärät tiputettuna kolmannekseen. Päälle tehtiin juustokakun täytettä Marien mallin mukaan, joskin vähän pienemmällä kermamäärällä.

Koristeeksi pursotettiin Pojan lempieläin possu. Kyllä pojalle kerran pitää vaaleanpunainen kakku tehdä! Alareunaan jätettiin tilaa nimikynttilöille.


Reunasta näkyi enemmän täytettä...



sisältä katsottuna palassa oli kuitenkin ihan reilusti myös pohjaa. Molempi parempi.

Joulun jäljiltä

Joululta jäi rästiin monia merkintöjä - tässä niistä yhteen paikkaus.

Tytön kummitäti Enkeli pyöräytti pystyyn ihan uskomattoman joulukalenterin: jokaiselle päivälle oma kangaspussinsa, josta löytyi tarvikkeet askarteluun, ohjeet löytyivät blogista.


Valtavat kiitokset, tästä oli iloa! Taisi kaksi työtä jäädä tekemättä, muuten kaikki tulivat ihan ajallaan valmiiksi. Korttimalliset työt on lähetetty eteenpäin, mutta tässä loput työt ihailtaviksi!