Vaikka kurssi oli vain päivän mittainen, siinä ehdittiin kokeilla monenlaista: maalaamista, mikrovärjäystä ja väriliemessä keittämistä; kuviointia solmubatiikilla, suolalla ja aurinkotekniikalla.Aloitetaan keittovärjäyksestä. Meillä oli mieletön mahdollisuus käyttää jonkin paikallisen mummon jäämistöstä löytyneitä antiikkisia värejä.
"1 palk. v. 1922-1932 ja kultamitali 1935" Siis miten vanhaa tämä oikein on?!Jos halutaan kankaaseen kuvioita, siihen voi solmia esimerkiksi solmuja
tai ommella nyppyjä
tai sen voi kietoa jonkinlaiselle rullalle tai vyyhdille.
Ajatus on, että väriliuos ei pääse ujuttautumaan solmun sisälle. Mitä isommat ja tiukemmat sidokset, sitä enemmän valkoista lopputuotoksessa.Valmistetaan keittoliuos väripakkauksen ohjeen mukaan reilun kokoiseen käytöstä poistettuun kattilaan. Monesti liemeen laitetaan kiinnitysaineeksi esimerkiksi suolaa. Liuos kiehautetaan.
Upotetaan värjättävät kankaat liemeen ja keitetään ohjeessa määrätty aika. Kaadetaan väriliemi pois.
Tuloksena on värjäytynyt nyytti. Annetaan jäähtyä hieman, huuhdellaan runsaan juoksevan veden alla ja avataan varovasti.Sinisestä nyytistä tuli tällainen kangas:
Pyöreän nyytin keitin oliivinvihreässä liemessä:
Ommelluista nypyistä tuli tällaiset pilkut:
Keittämällä aikaansaatua väriä ei periaatteessa tarvitse kiinnittää silittämällä, vaan keitoksen lämpö riittää. Sinänsä silittäminen ei tekisi näillekään kankaille pahaa ;)
Tietenkin retrovärejä tuli ostettua muutama pussillinen myös kotiin. Näillä värjäily on toki aikamoista arpapeliä, värit ovat hieman saattaneet elää vuosikymmenten varrella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti