sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Nyörisatoa


Keväällä käydyllä solmeilukurssilla tuli opiskeltua useampiakin tekniikoita, joilla ohuista langoista voi yhdistellä yhtä paksumpaa.

Perinteistä iskunyöriä tehtiin niin kolmella, neljällä kuin viidelläkin pohjukalla sekä vielä lisäksi hapsuversiona.
Kolme pohjukkaa
Neljä pohjukkaa
Viisi pohjukkaa
Iskuhapsun tekemiseen tarvitaan kaveri, joka kiertää hapsulankaa.

Pohjukat tarkoittavat lankalenkkejä, joita kuljetetaan toistensa läpi ja syntyvät sidokset kiristetään viemällä kädet sivulle eli iskemällä. Leena-ope tässä näyttää kuinka homma toimii.

"Kiinalainen kierrenyöri" eli kumihimo syntyy pahvisen apukiekon avulla.
Kuusi lankaa sidotaan keskeltä nippuun. Solmukohta roikotetaan painon avulla läpi pahvikiekosta, jossa on keskellä reikä ja reunoilla 24 lovea.
Langat pujotetaan kiekon loviin kaksittain, kaksi tyhjää lovea välissä. Kello yhden lanka siirretään kello viiteen...
 ...ja kello seitsemän lanka kello yhteentoista. Sitten koko kiekkoa kierretään vastapäivään ja aletaan alusta seuraavilla langoilla.
Keskelle syntyy napakkaa, pyöreää nyöriä.

Varsinaista solmeilua eli makrameetakin kokeiltiin - niin perinteisestä solmeilulangasta kuin vähän epätyypillisemmistä materiaaleista.

Samaa tekniikkaa hyödyntävät myös ystävännauhat. Vähän vähemmän 70-lukuvibaa ja enemmän peruskoulun pihameininkiä.
Vapaavalintaisena kurssityönä tein pari rannekorua paperinarusta.
Ihan valtavasti en makrameen estetiikalle lämmennyt, mutta ystävännauhojen ja muiden pikkutöiden tekeminen on kyllä koukuttavaa - työ vaan kiinni hakaneulalla housunpolveen ja solmimaan. Sopii myös työkokouksen käsityöksi: ei putoilevia puikkoja, ja valmista syntyy niin nopsasti, että vähän pidemmän kokouksen aikana tekee korut vaikka kaikille kollegoille.

Lisää solmeilukurssilta: narutöitä sekä pirtanauhoja

Ei kommentteja: