Ahven on iloinen kala

Aloitetaan kesän päivityssuman purkaminen muistelemalla muutamaa mukavaa kesän tapahtumaa.

Loppukesän hupia oli Tuusula-päivän tapahtuma. Päivä alkoi kamalalla sählingillä - huomasin yhdentoista aikaan netistä että Tuusulan kirkon juhlajumalanpalvelukseen kutsuttiin väkeä kansallispuvuissa. Äkkiä vermeet kaapista esiin ja päälle - kyllähän tässä ainakin kirkkokahveille ehtii... Vaan taidettiin muutama minuutti myöhästyä kahvipöydästä, ja supikkaastakin irtosi pohja. Oltiin jo luovuttamassa ja palaamassa kotiin, mutta lopulta osasimme rauhoittua lohikeiton, Mikko Perkoilan musiikin ja käsityöpajan pariin Klaavolan kotiseutumuseolle. Ääneen alkoi naurattaa siinä kohti kun tajusin istuvani paljain jaloin, kansallispuku päällä huovuttamassa ahventa.

Pihan arvontakojua koristaneet kalat toimivat inspiraationa ja tämmöinen pieni ahven uiskenteli lopulta meille kotiin.

Kalan huovuttaminen onkin jo pitkään kutkuttanut mieltä, herra tietää miksi. Tässä hän nyt pötköttää. Kaksipuolinen, punaeväinen ja lituskainen, raidat ruskeaa villalankaa.

Huovutetuista kaloista tuli mieleen toinenkin kesän kiva päivä. Jo alkukesästä teimme lasten kanssa päiväretken Helsingin edustalla sijaitsevalle Harakan saarelle. Suosittelen! Jo yhteyslaivalla saarelle selviäminen oli jännää, ja meriakvaarioiden, luontopolkujen sekä taidenäyttelyiden parissa vierähti kivasti muutama tunti. Iloisin yllätys oli upeasti toteutettu Vellamon valtakunta -puuhatupa. Upeiden huovutettujen kalamattojen ja tyynyjen lisäksi valtakunnasta löytyi kaapillinen erilaisia meriötökkä-rooliasuja, jotka saivat meidän kouluikäisetkin leikkituulelle ja äidinkin oli pakko sovittaa polyypinsarvia...