Samaan aikaan toisaalla: Äiti ompeli kansallispukuunsa uutta liiviä ja autoin sovituksessa. Yhtäkkiä mieleen palasi kauan aikaa kaapissa inspiraatiota odotellut Kärkölän kansallispuku. Hame valmis, essu ja paita melkein, mutta liivi vasta kaavoina kirjekuoressa. Oikeastaan kaavoja olisi hyvä testata jollain muulla kankaalla ennen kallista kansallispukuvillaa. Hmm, Flecktarnin nurja puoli näyttää aika lailla oikeansävyiseltä vihreältä...
...eli suunnilleen tältä.
Kärkölä URBAN / Kärkälä CAMO. Kääntöliivi Kärkölän puvun kaavoilla. Toisella puolella vihreä nurjapuoli juhlakäyttöön...
Lähemmässä tarkastelussa näkyvät kankaan aiemmat vaiheet: ratkoin taskuja sun muita merkkejä irti paidasta jokseenkin kauan. Lopulta sain osat leikattua kahdesta paidasta, joista toisesta tuli käyttöön nurjempi ja toisesta alkuperäinen oikea puoli.
Liivin toteuttaminen käännettävänä vaati vähän muutoksia ohjeeseen. Ompelujärjestys tuotti vähän päänvaivaa - halusin ommella vaatteen ennen kääntämistä mahdollisimman valmiiksi, jotta käsin ommeltavaa saumaa jäisi mahdollisimman vähän. Kätevin kohta kääntämiseen oli olkaimen kapea pää. Ongelmaksi tässä mielessä muodostuivat liivin ryhdikkäänä pitävät, etureunoihin pujotettavat liivinluut. Niiden piti olla tungettavissa siitä samasta kolosta läpi. Riittävän joustavaa ja pesunkestävää materiaalia löytyikin omasta takaa. Karkkirasian kansi oli juuri sopivan leveä kulmasta kulmaan.
Alkuperäisessä liivissä on etureunoissa erillinen nyörityslista päällikankaan alla. Nyt oikaisin ja naulasin reunoihin rouheat purjerenkaat. Liivinluut siis asettuvat purjerenkaan ja etureunataitteen väliin ja pitävät reunan ryhdikkään suorana massun päällä.
Elämäni ensimmäiset purjerenkaat, elämäni ensimmäiset liivinluut, elämäni ensimmäinen kääntövaate.
*Rummun pärinää...* Kilpailun yleisön suosikki! Suurkiitokset kaikille äänestäneille!
1 kommentti:
Wau! Hienosti osaat :) Mun kansallispuku on ollut monta vuotta vakuumipussissa...
Lähetä kommentti