Pastellipaja

Helsingin taidemuseossa Tennispalatsissa on lauantaisin mahdollisuus oppia ammattilaisilta. Babel-pajoja vetävät eri maista kotoisin olevat taiteilijat, ja pajatyöskentelyyn pääsee mukaan pelkällä museon pääsymaksulla.

Viime lauantaina harjoiteltiin muotokuvapiirustusta pastelliliiduilla. Opettaja Tigneh Negash esitteli lyhyesti erilaisia tekniikoita

ja sitten tartuttiin kyniin. Työvälineet olivat vapaasti käytössä.

Tällaista jälkeä syntyi.

Kivaa puuhaa, varsinkin sitten kun värien yhdistelystä alkoi päästä paremmin jyvälle. Täti näyttää tosin hieman vakavammalta kuin luonnossa...

Optimistin paluu

Taitaa puutarhapistos tulla joka vuosi samaan aikaan: tällä kertaa päivää myöhemmin kuin viime keväänä. Kuvista päätellen silloinkin oli vielä lunta maassa.

Melko samanlaisia tuotoksia tuli väkerrettyä, erivärisillä orvokeilla. Ja narsissit ovat nupummassa. Kävin kiskomassa pihan pinnasta myös vähän sammalta sekaan.

Lyhdyt saivat keväiset sisuskalut.

Idean näihin kukkalyhtyihin sain Koiramäen pajutallista, jossa pyörähdimme päivällä. Muutamia tunnelmakuvia tulossa lähiaikoina.

Betonipalloon nappasin pihamaalta lumilingon raatelemia oksia. Sievempää risua on tulossa tilalle, kunhan ehdin kahlaamaan ojanpenkoilta pajunkissoja.

Kukkahattukeskiviikko

Viiriäinen vastustaa rasismia muutenkin kuin leipomalla. Tänään julistauduin ylpeästi kukkahattutädiksi vetämällä päähän tällaisen luomuksen.

Hattu on aitoa ysärikamaa, kukat huovutin itse.

Oranssista neulahuovasta leikatun neliön päälle laitoin hitusen mustaa ja tummanvihreää villaa sekä jokusen suortuvan kirkkaanväristä tussah-silkkiä, ja huovutin kasaan. Muotoilin kukkaa leikkelemällä ja venyttelemällä ja annoin kuivua. Keskelle huovutin pienet pallot, jotka ompelin tiukalla pistolla keskelle kukkaa.

Lehdet tein pikaisesti neulahuovuttamalla valmiille askarteluhuovalle vaaleanvihreää sävyä sekä "suonet" ruskeasta hahtuvalangasta. Ja lopuksi harsin kukat kiinni hattuun.

Kukkia riitti myös takapuolelle.

Pallokakku

Pojan synttäripöydän kruunasi jalkapallokakku, joka tehtiin alusta loppuun asti yhdessä lasten kanssa. Lapset varmaan lopulta tekivät kakusta paljon suuremman osan kuin minä.

Kakun pohjaksi leivottiin gluteeniton pohja pelkillä perunajauhoilla. Mittasuhteissa taisi kuitenkin olla jotain häikkää, koska kakku ei juurikaan kohonnut ja kuivui niin korpuksi, että lopulta murtui palasiksi.

Onneksi se ei kuitenkaan haitannut, kun joka tapauksessa oli tarkoitus koota kakku kulhoon.

Kakkumurusten päälle kerros lakritsivaahtoa (ks. ohje täältä) vahvistettuna muutamalla liivatelehdellä, sekä säilykepersikan viipaleita. Kostukkeena käytettiin persikkalientä, joka oli maustettu reilulla tujauksella sitruunamehua.

Kaksi täytekerrosta ja kolme "kakkupohjaa" myöhemmin kelmun reunat käännettiin kulhon päälle ja nostettiin muutamaksi tunniksi jääkaappiin.

Puolipallo kumottiin lautaselle. Hienosti pysyi kasassa. Päälle levitettiin kerros kreemiä (samaa kuin muffinien päällä) ja kaulittiin vaahtokarkin makuista massaa. Viimeisteltiin leikkaamalla pallon kuviot sokerimassasta.

Suklaa, choklad, chocolate

Pojan alkuperäinen toive oli tarjota synttäreillään kuivakakkua, mutta ajatus jalostui muffineiksi. Ne paistettiin jalkapalloaiheisissa vuoissa ja kuorrutettiin valkoisiksi - kumpaakaan näistä seikoista ei ehkä voi päätellä kuvasta, joka napattiin kiireesti ennen kuin viimeinen muffari katosi kokonaan vieraiden suihin :)

Pohjareseptinä oli Kinuskikissan mehevät kardemummamuffinssit, mutta kardemumman sijaan taikinaan rouhittiin reilusti suklaata: tummaa, valkoista ja dajm-rakeilla varustettua maitosuklaata.

Kuorrutteen halusin vitivalkoiseksi, joten korvasin osan margariinista kookosrasvalla. Muuten hieno ajatus, mutta kookosrasvan vispaaminen sileäksi vaatikin aika perusteellista työtä... Jos on aikaa, kannattaisi varmasti aloittaa kreemin teko sulattamalla ja jäähdyttämällä kookosrasva.

Kolmen suklaan muffinit

150 g voita tai margariinia
1 ½ dl sokeria
2 munaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 ½ dl ruokakermaa
yhteensä noin 2 dl suklaarouhetta (tummaa, valkoista, maitosuklaata)

Kuorrutus
75 g margariinia
75 g kookosrasvaa
4 dl tomusokeria
100 g tuorejuustoa
sitruunamehua

Vaahdota taikinaan margariini ja sokeri. Lisää munat yksitellen. Sekoita kuivat aineet (myös suklaarouhe) ja lisää taikinaan vuorotellen kerman kanssa. Lusikoi vuokiin ja paista 225 asteessa 12-15 minuuttia.

Pehmennä kuorrutuskreemiä varten rasva ja sekoita joukkoon tomusokeri. Vatkaa kuohkeaksi ja lisää lopuksi tuorejuusto. Mausta sitruunamehulla ja levitä jäähtyneiden muffinien päälle. Koristele.

Mitalikeksejä ja kerroskonvehteja

8-vuotiaan kunniaksi herkuteltiin mitalikekseillä ja kerroskonvehdeilla.

Sekoitin valkoista kakunkuorrutusmassaa sekä oranssia ja ripauksen ruskeaa marsipaania tasaisen väriseksi massaksi ja sävytin tipalla keltaista pastaväriä. Tuloksena yllättävänkin hyvin kullan väristä massaa, jonka painelin kiinni valmiiseen kerroskeksiin (Dops).

Mitalikuvion painoin Pojan oikealla turnausmitalilla, ja pyörittelin jäännösmassasta numerot päälle. Lopuksi tomutin koko komeuden pronssisella kimallevärillä - kulta olisi tietysti sopinut paremmin, jos sitä olisi ollut.

Kerroskonvehteihin sulateltiin vihreää candy meltsiä, valkosuklaata + mantelilastuja sekä tummaa suklaata. Muottina toimi vanha kaupan pääsiäismuna"kenno", siis semmoinen muoviteline missä suklaamunat ovat kaupassa. Mitenköhän se on meille joskus päätynyt?

Herkut aseteltiin esille yhdessä voisilmäpullien kanssa, joita Poika erityisesti toivoi.

Keittiö on pelikenttä

Kaikella on tarkoituksensa - esimerkiksi sillä kirkkaanvihreällä kanttinauhakelalla, joka on lojunut kangaskaapin perällä vuosikausia. Kun sen yhdisti Eurokankaan alelaarista mukaan napattuun, yhtä ärhäkän väriseen kangaspalaan...

...syntyi juuri oikean kokoinen pöytäliina Pojan synttäreiden tarjoomusten alle. Jalkapallokentän kuviot on piirretty kangastussilla, jonka hönkä ei ihan kunnolla riittänyt näin isoon projektiin. Peittävä kangasmaali olisi parempaa, mutta se oli loppu siitä ainoasta kaupasta johon lauantai-iltapäivänä ehdittiin.

Kankaan lopuista tuli juuri passelisti väreihin sopiva verho keittiön ikkunaan.