Kokeileva grillikeittiö

Tänään maisteltiin grillistä monenlaista uutta ja hetkessä syntynyttä.

Ehkä ilahduttavin tuotos oli grillillä kypsennetty leipä. Taikinan lätkäiseminen ritilälle epäilytti, mutta toimi lopulta aivan loistavasti. Resepti kaikessa monivaiheisuudessaan löytyy täältä. Uskon, että yksinkertaisempikin taikina toimii, vaikkapa joku perus-patonkiresepti.

Oleellista on, että leipäset taputellaan runsaan (maissi)jauhomäärän kanssa litteiksi. Itse tein niin, että leikkelin kohoamisalustana olleen leivinpaperin palasiksi leipien välistä ja kärräsin palaset pinossa grillille. Siellä sipaisin öljyä leivän yläpuolelle, leivinpaperia apuna käyttäen kippasin sen grilliin, ja lopuksi kiskoin leivinpaperin irti. Ennen kääntämistä öljysin myös toisen puolen.

Leipien kanssa tarjottiin hurjan punaista sosekeittoa.

Punajuurisosekeitto

2 tuubia Pirkka punajuuri-perunasosetta
1 pakasterasiallinen sileää omenasosetta
2 dl ruokakermaa
suolaa, valkopippuria
1 tl rakuunaa
loraus sitruunamehua

Kuumenna soseet kattilassa. Lisää kerma ja mausta. Valmis!

Pääruoaksi olin varannut paahtopaistin - mutta kun suunnitelmana oli grillaaminen, paisti päätyi viipaleiksi marinadiin.

Marinadiin tuli seuraavia aineksia, jokaista suunnilleen "loraus" tai "hyppysellinen".
- madeiraa
- öljyä
- karpalokastiketta
- balsamiviinietikkaa
- suolaa
- rosepippuria
- kuivattuja karpaloita
- laakerinlehti murusina

Perunat keitettiin kuorineen viipaloituna. Kuumien pottujen päälle kaadettiin öljyä, valkoviinietikkaa ja reilusti suolaa. Perunat lusikoitiin folionyytteihin ja kuumennettiin grillissä juuri ennen tarjoilua.

Pääsiäistä ja vappua

Pääsiäiskoristelut kotona jäivät varsin pienimuotoisiksi - eipä niitä kukaan olisi ollut katsomassakaan, kun päivät kuluivat pihalla auringosta nauttiessa.

Poika sentään oli taiteillut pöytään tipuja ja kauniin liinan.

Vappu kurkistelee jo kalenterin sivulta, joten laitoin tulemaan pienen satsin simaa. Viimevuotisen inkiväärisiman inkiväärinmaku jäi lopulta aika hennoksi, joten tänä vuonna höystin 2 litran simakattilallisen varsin reilulla määrällä mintunlehtiä :)

Minttusima

2 l vettä
200 g fariinisokeria
vajaa 100 g sokeria
reilu 100 g ruokokidesokeria (kun valkoinen loppui)
½ sitruunaa
2 pakasterasiallista mintun lehtiä (reilu 2 dl?)
½ maustemitallista kuivahiivaa
pulloihin rusinoita

Kuumenna puolet vedestä kiehuvaksi ja kaada sokerien päälle, hämmennä kunnes sokeri on liuennut. Lisää sitruunan mehu ja kuori isoina suikaleina, sekä mintun lehdet. Lisää loput vedestä. Tarkista että lämpö on 40-44 astetta ja ripottele päälle kuivahiiva. Jätä huoneenlämpöön vuorokaudeksi.

Siivilöi pulloihin, lisää muutama rusina ja nosta suljetut pullot kylmään. Odota vappua.

Sitruunainen rahkakakku

Tänään näin kevään ensimmäisen valkovuokon - pääsiäiskakun koristelu olkoon siis kunnianosoitus sille pienelle pioneerille.

Inspiraatio kakkuun lähti jääkaapissa lepäilleestä sitruunarahka-purkista. Pieni nettisurffailu johti Crumbles for everyone -blogiin ja New Yorkin sitruunarahkapiiraaseen. Sattumalta suunnilleen kaikki muutkin ainekset löytyivät jääkaapista, joten ei kun leipomaan.

Pari muutosta: korvasin puolet sitruunarahkasta tavallisella rahkalla + sitruunalla, ja vaihdoin keksimurupohjan murotaikinaan.

Sitruunarahkakakku

pohja:
150 g margariinia
1,5 dl sokeria
1 muna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

täyte:
2 dl kermaa
200 g sitruunarahkaa
250 g maitorahkaa
½ sitruunan kuori ja mehu
3/4 dl sokeria
3 kananmunaa
½ dl maissitärkkelystä

pinnalle:
2 dl kermaviiliä
1 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria

koristelu:
valkovuokkoja sokerimassasta
sitruunamelissaa

Vaahdota pehmeä margariini ja sokeri. Lisää muna hyvin vatkaten. Yhdistä vehnäjauhot ja leivinjauhe ja lisää taikinaan. Painele irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille.

Vatkaa täytteeseen tuleva kerma vaahdoksi. Lisää loput täytteen aineet ja vatkaa tasaiseksi. Kaada pohjan päälle vuokaan ja paista 175 asteessa noin tunnin ajan.

Sekoita kermaviiliin sokeri ja vaniljasokeri. Ota kakku uunista ja levitä kermaviili heti kuuman kakun päälle. Anna jäähtyä ja nosta jääkaappiin.

Koristelua varten leikkaa sitruunamelissan lehtiä (tässä pakastettuja) enemmän valkovuokon lehtien muotoon ja nostele pinnalle niitä kolmen ryhmiin. Lisää kukkaset.

Huomioita reseptistä:
- Hyvää ja helppoa, sitruuna maistui sopivasti.
- Kermaviilikuorrutus tuntui hassulta lisältä, eikä juuri vaikuttanut makuun. Rahkatäytteen pinta oli kauniin kellertävä ja olisi ollut kaunis ilmankin "kiillettä". Kermaviilin voi siinäkin mielessä hyvin jättää pois.
- Täyte oli varsin tahmeaa ja juuttui kakkulapioon aiheuttaen kakun loppua kohti mentäessä aikamoisen sotkun. Ehkä vielä pidempi paistoaika olisi korjannut tilanteen.
- Kuten kuvasta näkyy, sitruunamelissaa ei kannata pakastaa koristetarkoituksiin...

Pääsiäisaterialla

Kävimme pääsiäissunnuntain päivällisellä Mummun ja Ukin luona. Kuten yleensä, pöydässä oli jos jonkinlaista herkkua.

Alkupalaksi runsasta fetasalaattia

ja Mummun takuuherkullista katkarapupiirakkaa.

Pääruoaksi lammasta ja vihanneksia

ja jälkiruoaksi jätskiä ja hedelmäsalaattia.

Huomaa kaunis kulho sekä Ukin palkintolusikka seurakuntanuorten henkisten taitojen kisoista: "1.p. soitto".

Kahvin kanssa herkuteltiin kakulla, joka oli oma panokseni yhteiseen pöytään.

Ja ruokaa sulatellessa otettiin muutama erä seurapelejä.

Kiitos kivasta iltapäivästä!

Kevätpihalla

Aivan ihanan aurinkoista ja lämmintä tänään! Melkein koko päivä tuli tongittua pihaa.

Jonkinmoiset murmelit olivat asustaneet etupihan pensaissa. Pitäisikö koko puska ajaa alas jo tässä vaiheessa?

Välillä rapsuteltiin grilli puhtaaksi ja paisteltiin kevään ensimmäiset makkarat ja maissit. Tyttö hääti äidin pois keittiöstä ja puuhasi ihan itsekseen raikkaan kurkku-porkkana-appelsiinisalaatin. Siitä olisi voinut kuvankin ottaa - nyt pitää tyytyä sanallisiin kehuihin.

Ja sitten takaisin pihatöihin.

Kun muutimme taloon muutama vuosi sitten, oli puutarha jo periaatteessa valmis. Olin kuitenkin aika monesta asiasta eri mieltä edellisten asukkaiden kanssa, joten vuosien varrella on tullut vähitellen siirreltyä kukkasia paikasta toiseen vaihtelevalla menestyksellä.

Etupihalla rehottava ruusupusikko sai väistyä jo ensimmäisenä kesänä pionipenkin tieltä, ja edellisen emännän keittiöpuutarhasta tuli kukkapenkki. Tänä kesänä olisi aika panna nämä tavalla tai toisella uusiksi.

Jossain aloittelevan puutarhurin innossa halusin välttämättä kaivaa vierekkäin kaksi erillistä penkkiä, toisen pioneille ja toisen vanhaa yrttipenkin reunusnauhaa hyväksi käyttäen muille perennoille. Väliin jäi noin 20-senttinen "nurmikko"kaistale, joka pukkaa lähinnä vuohenputkea ja jonne on tietysti aivan mahdotonta päästä millään leikkurilla käsiksi.

Tässä piirusteltuna penkkien nykyistä sisältöä. Pionipenkki oli perustettaessa hyvinkin reilusti koholla - nyt se on vajonnut pahasti kuopalle. Perennapenkkiin on haalittu eri puolilta tonttia kaikenlaisia keltasävyisiä kukkia - ja vahingossa kontrastiksi yksi tummanvioletti iiris. Olen sinänsä ihan tyytyväinen näihin superhelppoihin lajeihin.

Uusimisprojektissa olisi tarkoitus
- yhdistää pioni- ja perennapenkki
- korottaa varsinkin pionien istutusalustaa
- muotoilla istutusalue niin, että se paremmin sopii sisääntuloväylän viereen eikä "katkaise" tilaa
- reunustaa penkki siististi
- ryhmitellä kasvit uudelleen ja hankkia pari lisäystä

Onko ideoita reunukseksi tai kasveiksi?

Vuokot

Tein pääsiäiskakun päälle valkovuokkoja Kinuskikissan ohjeella.

Onhan nämä vähän pirtsakoita pitkäperjantaihin, mutta tasapainotin tilannetta kuivattamalla kukat pääkallomuoteissa - joiden epäsäännöllisistä muodoista tulee kivaa rentoutta kukkasiin.

Keltaisen tomuvärin sijaan käytin sisuksissa pastaväriä, ja painelin nonparellit vihreään sokerikuorrutteeseen.

Pastellipaja

Helsingin taidemuseossa Tennispalatsissa on lauantaisin mahdollisuus oppia ammattilaisilta. Babel-pajoja vetävät eri maista kotoisin olevat taiteilijat, ja pajatyöskentelyyn pääsee mukaan pelkällä museon pääsymaksulla.

Viime lauantaina harjoiteltiin muotokuvapiirustusta pastelliliiduilla. Opettaja Tigneh Negash esitteli lyhyesti erilaisia tekniikoita

ja sitten tartuttiin kyniin. Työvälineet olivat vapaasti käytössä.

Tällaista jälkeä syntyi.

Kivaa puuhaa, varsinkin sitten kun värien yhdistelystä alkoi päästä paremmin jyvälle. Täti näyttää tosin hieman vakavammalta kuin luonnossa...

Optimistin paluu

Taitaa puutarhapistos tulla joka vuosi samaan aikaan: tällä kertaa päivää myöhemmin kuin viime keväänä. Kuvista päätellen silloinkin oli vielä lunta maassa.

Melko samanlaisia tuotoksia tuli väkerrettyä, erivärisillä orvokeilla. Ja narsissit ovat nupummassa. Kävin kiskomassa pihan pinnasta myös vähän sammalta sekaan.

Lyhdyt saivat keväiset sisuskalut.

Idean näihin kukkalyhtyihin sain Koiramäen pajutallista, jossa pyörähdimme päivällä. Muutamia tunnelmakuvia tulossa lähiaikoina.

Betonipalloon nappasin pihamaalta lumilingon raatelemia oksia. Sievempää risua on tulossa tilalle, kunhan ehdin kahlaamaan ojanpenkoilta pajunkissoja.

Kukkahattukeskiviikko

Viiriäinen vastustaa rasismia muutenkin kuin leipomalla. Tänään julistauduin ylpeästi kukkahattutädiksi vetämällä päähän tällaisen luomuksen.

Hattu on aitoa ysärikamaa, kukat huovutin itse.

Oranssista neulahuovasta leikatun neliön päälle laitoin hitusen mustaa ja tummanvihreää villaa sekä jokusen suortuvan kirkkaanväristä tussah-silkkiä, ja huovutin kasaan. Muotoilin kukkaa leikkelemällä ja venyttelemällä ja annoin kuivua. Keskelle huovutin pienet pallot, jotka ompelin tiukalla pistolla keskelle kukkaa.

Lehdet tein pikaisesti neulahuovuttamalla valmiille askarteluhuovalle vaaleanvihreää sävyä sekä "suonet" ruskeasta hahtuvalangasta. Ja lopuksi harsin kukat kiinni hattuun.

Kukkia riitti myös takapuolelle.

Pallokakku

Pojan synttäripöydän kruunasi jalkapallokakku, joka tehtiin alusta loppuun asti yhdessä lasten kanssa. Lapset varmaan lopulta tekivät kakusta paljon suuremman osan kuin minä.

Kakun pohjaksi leivottiin gluteeniton pohja pelkillä perunajauhoilla. Mittasuhteissa taisi kuitenkin olla jotain häikkää, koska kakku ei juurikaan kohonnut ja kuivui niin korpuksi, että lopulta murtui palasiksi.

Onneksi se ei kuitenkaan haitannut, kun joka tapauksessa oli tarkoitus koota kakku kulhoon.

Kakkumurusten päälle kerros lakritsivaahtoa (ks. ohje täältä) vahvistettuna muutamalla liivatelehdellä, sekä säilykepersikan viipaleita. Kostukkeena käytettiin persikkalientä, joka oli maustettu reilulla tujauksella sitruunamehua.

Kaksi täytekerrosta ja kolme "kakkupohjaa" myöhemmin kelmun reunat käännettiin kulhon päälle ja nostettiin muutamaksi tunniksi jääkaappiin.

Puolipallo kumottiin lautaselle. Hienosti pysyi kasassa. Päälle levitettiin kerros kreemiä (samaa kuin muffinien päällä) ja kaulittiin vaahtokarkin makuista massaa. Viimeisteltiin leikkaamalla pallon kuviot sokerimassasta.

Suklaa, choklad, chocolate

Pojan alkuperäinen toive oli tarjota synttäreillään kuivakakkua, mutta ajatus jalostui muffineiksi. Ne paistettiin jalkapalloaiheisissa vuoissa ja kuorrutettiin valkoisiksi - kumpaakaan näistä seikoista ei ehkä voi päätellä kuvasta, joka napattiin kiireesti ennen kuin viimeinen muffari katosi kokonaan vieraiden suihin :)

Pohjareseptinä oli Kinuskikissan mehevät kardemummamuffinssit, mutta kardemumman sijaan taikinaan rouhittiin reilusti suklaata: tummaa, valkoista ja dajm-rakeilla varustettua maitosuklaata.

Kuorrutteen halusin vitivalkoiseksi, joten korvasin osan margariinista kookosrasvalla. Muuten hieno ajatus, mutta kookosrasvan vispaaminen sileäksi vaatikin aika perusteellista työtä... Jos on aikaa, kannattaisi varmasti aloittaa kreemin teko sulattamalla ja jäähdyttämällä kookosrasva.

Kolmen suklaan muffinit

150 g voita tai margariinia
1 ½ dl sokeria
2 munaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 ½ dl ruokakermaa
yhteensä noin 2 dl suklaarouhetta (tummaa, valkoista, maitosuklaata)

Kuorrutus
75 g margariinia
75 g kookosrasvaa
4 dl tomusokeria
100 g tuorejuustoa
sitruunamehua

Vaahdota taikinaan margariini ja sokeri. Lisää munat yksitellen. Sekoita kuivat aineet (myös suklaarouhe) ja lisää taikinaan vuorotellen kerman kanssa. Lusikoi vuokiin ja paista 225 asteessa 12-15 minuuttia.

Pehmennä kuorrutuskreemiä varten rasva ja sekoita joukkoon tomusokeri. Vatkaa kuohkeaksi ja lisää lopuksi tuorejuusto. Mausta sitruunamehulla ja levitä jäähtyneiden muffinien päälle. Koristele.

Mitalikeksejä ja kerroskonvehteja

8-vuotiaan kunniaksi herkuteltiin mitalikekseillä ja kerroskonvehdeilla.

Sekoitin valkoista kakunkuorrutusmassaa sekä oranssia ja ripauksen ruskeaa marsipaania tasaisen väriseksi massaksi ja sävytin tipalla keltaista pastaväriä. Tuloksena yllättävänkin hyvin kullan väristä massaa, jonka painelin kiinni valmiiseen kerroskeksiin (Dops).

Mitalikuvion painoin Pojan oikealla turnausmitalilla, ja pyörittelin jäännösmassasta numerot päälle. Lopuksi tomutin koko komeuden pronssisella kimallevärillä - kulta olisi tietysti sopinut paremmin, jos sitä olisi ollut.

Kerroskonvehteihin sulateltiin vihreää candy meltsiä, valkosuklaata + mantelilastuja sekä tummaa suklaata. Muottina toimi vanha kaupan pääsiäismuna"kenno", siis semmoinen muoviteline missä suklaamunat ovat kaupassa. Mitenköhän se on meille joskus päätynyt?

Herkut aseteltiin esille yhdessä voisilmäpullien kanssa, joita Poika erityisesti toivoi.

Keittiö on pelikenttä

Kaikella on tarkoituksensa - esimerkiksi sillä kirkkaanvihreällä kanttinauhakelalla, joka on lojunut kangaskaapin perällä vuosikausia. Kun sen yhdisti Eurokankaan alelaarista mukaan napattuun, yhtä ärhäkän väriseen kangaspalaan...

...syntyi juuri oikean kokoinen pöytäliina Pojan synttäreiden tarjoomusten alle. Jalkapallokentän kuviot on piirretty kangastussilla, jonka hönkä ei ihan kunnolla riittänyt näin isoon projektiin. Peittävä kangasmaali olisi parempaa, mutta se oli loppu siitä ainoasta kaupasta johon lauantai-iltapäivänä ehdittiin.

Kankaan lopuista tuli juuri passelisti väreihin sopiva verho keittiön ikkunaan.