Peruskoulun käsityötunnilla tekemäni säärystimet pääsivät pakkasilla hyvään käyttöön - Poika ideoi niistä Ukille lätkäsuojukset:
Muuta käyttöä näille ei kaikkien näiden vuosien aikana olekaan juuri tullut. Nätit sinänsä, mutta muistan jo niitä tehdessäni miettineeni että eipä tämmöiset värit mihinkään minun vaatteisiini sovi.
Niinpä päätin ottaa riskin ja kokeilla luonnonväreillä sävyttämistä, kun
Lankadontti julkaisi blogissaan kuukauden ohjeena ideoita kierrätysmateriaaleilla värjäämiseen. Sävytykseen ei tarvita kemikaaleja eikä lämpömittareita, sipulinkuoret ja kohtalaisen kokoinen kattila riittävät.
Kuten jo aiemmin hehkutin, kävin siis kaivelemassa marketin sipulilaaria ja sain luvan kuljettaa pussillisen kuoria ohi kassan. Eipä tuosta sipulin kilohinnallakaan olisi kovin suurta laskua tullut... Kuoret kattilaan, vettä päälle ja tunnin keittely, tuloksena tumman punaruskea neste, josta siivilöin kuoret pois.
Kostutetut säärystimet tilalle. Lisäsin vettä sen verran että nuo peittyivät suunnilleen kokonaan, ja sitten vain puristelin ja kääntelin lämpimässä vedessä (varovasti, ettei villa lähtenyt huopumaan) silloin tällöin. Seuraavana aamuna kaadoin vedet pois ja käytin säärystimiä muutaman huuhteluveden kautta.
Kuivatuksen jälkeen tulos on tämmöinen. Hmm. Ehkä alkuperäiset sävyt olivat kauniimmat, mutta nämä sointuvat aika kivasti moneen muuhun mitä kaapista löytyy. Ja värjäyskärpänen puraisi pahan kerran...
Muuta käyttöä näille ei kaikkien näiden vuosien aikana olekaan juuri tullut. Nätit sinänsä, mutta muistan jo niitä tehdessäni miettineeni että eipä tämmöiset värit mihinkään minun vaatteisiini sovi.
Niinpä päätin ottaa riskin ja kokeilla luonnonväreillä sävyttämistä, kun Lankadontti julkaisi blogissaan kuukauden ohjeena ideoita kierrätysmateriaaleilla värjäämiseen. Sävytykseen ei tarvita kemikaaleja eikä lämpömittareita, sipulinkuoret ja kohtalaisen kokoinen kattila riittävät.
Kuten jo aiemmin hehkutin, kävin siis kaivelemassa marketin sipulilaaria ja sain luvan kuljettaa pussillisen kuoria ohi kassan. Eipä tuosta sipulin kilohinnallakaan olisi kovin suurta laskua tullut... Kuoret kattilaan, vettä päälle ja tunnin keittely, tuloksena tumman punaruskea neste, josta siivilöin kuoret pois.
Kostutetut säärystimet tilalle. Lisäsin vettä sen verran että nuo peittyivät suunnilleen kokonaan, ja sitten vain puristelin ja kääntelin lämpimässä vedessä (varovasti, ettei villa lähtenyt huopumaan) silloin tällöin. Seuraavana aamuna kaadoin vedet pois ja käytin säärystimiä muutaman huuhteluveden kautta.
Kuivatuksen jälkeen tulos on tämmöinen. Hmm. Ehkä alkuperäiset sävyt olivat kauniimmat, mutta nämä sointuvat aika kivasti moneen muuhun mitä kaapista löytyy. Ja värjäyskärpänen puraisi pahan kerran...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti