Kävin syksyllä Hyvien Marttojen retkellä Virkki-käsityömuseossa. Karjalaisiin käsityöaarteisiin tutustuttiin paitsi näyttelyssä, myös itse tekemällä. Käsityökurssia veti yllättäen vanha koulukaverini, Lankadontin Laura.
Kurssilla opeteltiin ortodoksiperinteeseen liittyvien käspaikkojen tekoa. Ikonien ympärille kiedottaviin valkoisiin liinoihin kirjotaan punaisella langalla etupistokirjontaa: ristejä, lintuja ja erilaisia symbolisia kuvioita. Lankojen mukaan kirjonta on helppoa ja hauskaa, ja lisähupia tuo se, että työt ovat samannäköisiä myös nurjalta puolelta.
Kivaa tekniikkaa teki mieli kokeilla myös kotona. Onneksi kaapista löytyi punaista muliinilankaa sekä iso pino tädiltä saatua kirjontakelpoista kangasta. Kangas muistuttaa aidaa, mutta ruudut ovat toiseen suuntaan pidempiä kuin toiseen; kirjontakuvio siis venyy toiseen suuntaan pidemmäksi. Isoihin töihin kangas ei siksi sovi, mutta esimerkiksi tällaisia kirjanmerkkejä siitä sai päiväkodin joulumyyjäisiin.
Kuvan töistä suurin osa on Tyttären tekemiä, esimerkiksi toisena vasemmalta oleva elämänpuu.
Tässä taas syntyy itse suunniteltuja sydänkuvioita joulukortteja varten.
Kirjontakehys on Lankadontista. En kyllä ole vielä ihan varma, helpottaako vai vaikeuttaako se kirjontaa... ;) Mutta kehys ei ollut hinnalla pilattu, ja aina välillä on kiva hankkia uusia välineitä.
Toinen kurssilla opittu tekniikka oli neulottu eli nieglottu pitsi. Nämä pitsit sopivat koristeeksi käspaikkojen päihin. Ideana on, että pitsi neulotaan ohuella langalla mutta suurilla puikoilla, tavoitteena että pitsi näyttää nyplätyltä.
No, minä otin tämänkin opitun tekniikan heti käyttöön ja näpistin äidiltä pari sukkapuikkoa ja kerän ylijäämälankaa...
Vielä kun keksisi tälle pitsikerälle käyttöä :)
1 kommentti:
Ihania koristeluita! Alushameen reunaan vaan pitsiä! Esim. feresin ;) Laitoin itse kerran farkkuhameen helmaan tuommoista pitsihelmaa.
Lähetä kommentti